Konkurssi on sana, joka tuntuu usein lopulliselta. Varsinkin rakennusalalla konkurssi voi tulla vastaan tilanteessa, jossa yrittäjä on tehnyt työnsä ja hoitanut velvoitteensa tunnollisesti, mutta harmillinen tapahtumaketju ajaa yrityksen ongelmiin: iso asiakas maksaa myöhässä, aliurakka venyy, materiaalit kallistuvat tai työmaalta tulee hankala reklamaatio. Ongelmatilanteessa vero- hankinta- ja henkilöstövelat alkavat kasvaa arvaamattoman nopeasti.
Mikä konkurssi on?
Konkurssi on oikeudellinen maksukyvyttömyysmenettely. Käytännössä yrityksen omaisuus selvitetään, muutetaan rahaksi ja käytetään velkojen maksuun siinä järjestyksessä kuin laki määrää.
- Konkurssi alkaa vasta, kun tuomioistuin päättää asettaa velallisen konkurssiin hakemuksen perusteella.
- Konkurssin yleinen edellytys on maksukyvyttömyys, eli se, ettei yritys kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä muuten kuin tilapäisesti.
Rakennusalalla konkurssialttius korostuu, koska kulurakenne on raskas ja kassavirta herkkä. Työkalut, koneet, ajoneuvot, työntekijät, alihankkijat, vakuutukset, materiaalit, työvaatteet, kortit ja työmaakohtaiset vaatimukset maksavat ennen rahan näkymistä tilillä. Tilastokeskuksen mukaan rakentaminen on ollut viime vuosina konkurssitilastojen kärkipäässä, ja vuonna 2025 rakentamisen alalta haettiin konkurssiin noin 700 yritystä.
Konkurssihakemus: milloin konkurssi lähtee liikkeelle?
Konkurssihakemus on asiakirja, jolla yritystä tai henkilöä haetaan konkurssiin. Hakemuksen voi tehdä joko velallinen itse tai velkoja. Jos yrittäjä tekee hakemuksen itse, puhutaan usein vapaaehtoisesta konkurssihakemuksesta. Jos hakijana on velkoja, taustalla on yleensä maksamaton, erääntynyt ja selvä saatava.
Konkurssihakemus tehdään käräjäoikeudelle. Kun käräjäoikeus päättää konkurssin aloittamisesta, se määrää pesänhoitajan selvittämään konkurssipesän varat, velat ja toiminnan.
Rakennusalan yrittäjälle konkurssihakemus voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun:
- verovelkaa on kertynyt eikä maksusuunnitelma enää onnistu
- alihankkija, tavarantoimittaja tai rahoittaja hakee saataviaan
- yritys ei pysty maksamaan palkkoja, vuokria, vakuutuksia tai lainoja
- työmaiden kulut ovat juosseet, mutta laskutusta ei ole saatu kotiutettua
- yrityksen oma kassa ei enää riitä jatkamaan toimintaa uskottavasti
Konkurssihakemus ei vielä yksin tarkoita konkurssin toteutumista: hakemus voidaan esimerkiksi peruuttaa, se voidaan hylätä tai velallinen voi maksaa velan ennen päätöstä. Jos konkurssi kuitenkin alkaa, päätös muuttaa tilanteen nopeasti: yrityksen omaisuus siirtyy konkurssipesän hallintaan ja pesänhoitaja alkaa selvittää kokonaisuutta.
Milloin konkurssiin hakeminen on otettava vakavasti?
Konkurssiin hakeminen on vakava askel, mutta joskus se on vastuullisempi vaihtoehto kuin väkisin jatkaminen. Rakennusalalla yrittäjä saattaa pitkittää tilannetta, koska “seuraava urakka kyllä pelastaa”, “asiakas maksaa ensi viikolla” tai “kyllä tästä vielä noustaan”. Joskus näin käykin. Mutta jos velat kasvavat nopeammin kuin kassa paranee, konkurssi voi lopulta tulla eteen pahempana kuin se olisi tullut aiemmin.
Konkurssiin hakeminen kannattaa ottaa vakavasti viimeistään silloin, kun yritys ei pysty maksamaan erääntyviä laskujaan kuin siirtämällä ongelmaa eteenpäin. Erityisen vaarallinen tilanne on, jos veroja, työntekijöiden palkkoja, eläkemaksuja tai tavarantoimittajien laskuja jätetään maksamatta siksi, että jokin muu kiireellinen lasku saadaan hoidettua.
Konkurssiin hakeminen voi olla edessä myös silloin, kun urakka on laskettu väärin: jos työ on myyty liian halvalla, aikataulu venyy, virheitä korjataan omalla kustannuksella ja samaan aikaan uudet työt vaatisivat lisää rahaa, yritys voi ajautua tilanteeseen, jossa jokainen uusi työmaa vain syventää kuoppaa.
Tärkeintä on tehdä päätöksiä lukujen perusteella, ei häpeän tai toiveajattelun. Konkurssi ei ole mukava ratkaisu, mutta sekään ei ole ratkaisu, että yrittäjä polttaa loppuun oman terveytensä, maineensa ja loputkin resurssinsa yrittäessään pelastaa yritystä, joka ei enää ole taloudellisesti elinkelpoinen.
Rakennusalan yrittäjälle on tilanteessa myös tukea: suomalainen ARO Palvelut auttaa rakennusalan olevia yrittäjiä jatkamaan työtä, järjestelmään taloutensa ja selviytymään konkurssista kunnialla.
Mitä tehdä, kun verottaja hakee konkurssiin?
Tilanne, jossa verottaja hakee konkurssiin, on monelle yrittäjälle poikkeuksellisen stressaava. Verovelka kasvaa helposti koska siihen voi sisältyä arvonlisäveroa, ennakonpidätyksiä, työnantajasuorituksia, ennakkoveroja ja viivästyskorkoja. Rakennusalalla arvonlisävero voi olla suuri summa, ja jos asiakas maksaa myöhässä, vero voi erääntyä ennen rahojen kotoutumista.
Verohallinnon mukaan velallinen, jolla on maksamatonta verovelkaa, voidaan asettaa konkurssiin, ja hakemuksen tuomioistuimelle voi tehdä joko velallinen tai velkojana Verohallinto.
Jos verottaja hakee konkurssiin, tilannetta ei kannata sivuuttaa. Ensimmäinen askel on selvittää mistä velka koostuu ja onko maksujärjestely vielä mahdollinen. Maksamattomista veroista lähetetään maksukehotus OmaVeroon, ja maksukehotuksessa kerrotaan myös seurauksista, jos veroja ei makseta määräpäivään mennessä.
Rakennusalan yrittäjän kannattaa tässä vaiheessa olla rehellinen sekä itselleen että asiantuntijoille:
- Onko kyse väliaikaisesta kassakuopasta vai pysyvästä maksukyvyttömyydestä?
- Onko tulossa varmoja suorituksia, joilla velka voidaan maksaa?
- Onko yrityksellä uusia kannattavia töitä vai lisää tappiollisia urakoita?
- Onko kirjanpito ajan tasalla?
- Onko parempi neuvotella maksujärjestelystä, hakea saneerausta vai valmistautua konkurssiin?
Kun verottaja hakee konkurssiin, aikaa ei yleensä ole hukattavaksi: mitä aikaisemmin tilanne selvitetään, sitä enemmän vaihtoehtoja yleensä on.
Toiminimi konkurssi: henkilökohtainen vastuu tekee tilanteesta raskaamman
Toiminimen konkurssi eroaa osakeyhtiön konkurssista olennaisesti: toiminimiyrittäjä eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja vastaa henkilökohtaisesti elinkeinotoiminnan veloista myös toiminnan loputtua, tehden toiminimen konkurssista henkilökohtaisesti raskaamman tilanteen.
Rakennusalalla toiminimi on yleinen tapa toimia, koska se on kevyt ja nopea yritysmuoto. Ongelmia syntyy, jos toiminta kasvaa riskitasoltaan isommaksi kuin yritysmuoto kestää.
Jos toiminimellä:
- tehdään suuria urakoita,
- ostetaan kalliita työkaluja,
- käytetään alihankkijoita,
- myönnetään pitkiä maksuaikoja,
- tai otetaan vastaan vastuullisia kohteita,
henkilökohtainen riski voi olla huomattava.
Toiminimen konkurssi vaikuttaa yrittäjän omaan talouteen, koska yritystoiminnan velat eivät ole erillään yrittäjän henkilökohtaisesta taloudesta. Toiminimiyrittäjän kannattaakin hakea neuvoa heti velkamäärän kasvaessa. Konkurssi ei välttämättä pyyhi kaikkea puhtaaksi, vaan sen jälkeen voi olla tarvetta vielä velkajärjestelylle, neuvotteluille tai muulle henkilökohtaisen talouden järjestelylle.
Osakeyhtiö konkurssi: yhtiö kaatuu, mutta vastuut pitää silti selvittää
Osakeyhtiön konkurssi poikkeaa toiminimen konkurssista vastuiltaan: osakeyhtiössä yrittäjä ei yleensä ole henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista, vaan hän menettää lähtökohtaisesti yhtiöön sijoittamansa pääoman. Henkilökohtainen vastuu voi kuitenkin syntyä esimerkiksi silloin, jos yrittäjä on antanut henkilökohtaisia takauksia, asettanut omaisuutta vakuudeksi tai yhtiön toiminnassa on rikottu lakia.
Rakennusalan osakeyhtiön konkurssi voi olla monimutkainen, koska mukana voi olla:
- keskeneräisiä urakoita
- reklamaatioita
- työntekijöitä
- alihankkijoita
- koneita ja kalustoa
- leasing-sopimuksia
- verovelkaa
- ja tilaajavastuuseen liittyviä selvityksiä
Prosessin alkaessa pesänhoitaja selvittää yrityksen varat ja velat sekä sen, mitä yrityksessä on tapahtunut aikaisemmin. Yrittäjän kannalta tärkeintä on toimia avoimesti: kirjanpidon, sopimusten, laskujen, työmaadokumenttien ja pankkitietojen pitää olla mahdollisimman selkeästi saatavilla.
Yrityssaneeraushakemus vai konkurssi?
Yrityssaneeraushakemus voi olla vaihtoehto konkurssille silloin, kun yritys on vaikeuksissa mutta toiminta on vielä tervehdyttämiskelpoista. Yrityssaneerauksen idea on järjestellä velkoja ja mahdollistaa yritystoiminnan jatkuminen. Se ei ole pelkkä aikalisä, vaan vaatii uskottavan suunnitelman siitä, miten yritys pystyy jatkossa toimimaan kannattavasti.
Suomi.fi mukaan yrityssaneeraus voi olla varhainen, nopeutettu tai perusmuotoinen menettely. Perusmuotoisessa saneerauksessa tavoitteena on järjestellä velat ja mahdollistaa toiminnan jatkaminen, mutta saneeraukselle voi olla esteitä esimerkiksi jos kirjanpito on puutteellinen, yritys ei ole elinkelpoinen tai saneerausohjelman toteuttamiselle ei ole edellytyksiä.
Rakennusalalla yrityssaneeraushakemus voi olla järkevä valinta jos ongelma on esimerkiksi:
- hetkellinen kassakriisi,
- vanhojen velkojen taakka,
- tai yksittäinen suuri tappio.
Yrityksellä on kuitenkin oltava edelleen kannattavia töitä, osaava tekijäjoukko ja realistinen tulevaisuus. Jos taas jokainen uusi urakka tuottaa tappiota, asiakkaat katoavat ja velat kasvavat koko ajan, konkurssi voi olla rehellisempi vaihtoehto.
Mitä konkurssin jälkeen?
Konkurssi ei ole sama asia kuin osaamisen loppuminen. Se ei myöskään ole häpeä – syyt eivät läheskään aina ole omia. Yritys voi kaatua, mutta kirvesmiehen, asentajan, maanrakentajan, laatoittajan, purkajan tai kunnossapidon ammattilaisen osaaminen ei katoa mihinkään. Konkurssi voi viedä y-tunnuksen, mutta se ei vie käsityötaitoa, työmaajärkeä, verkostoja tai kokemusta.
“Tiesitkö? Joka kolmas AROlainen on kokenut konkurssin ennen AROon liittymistä.”
Konkurssin jälkeen kannattaa pysähtyä kahteen kysymykseen: mitä taloudelle pitää tehdä nyt, ja miten työtä voi jatkaa ilman että sama riski toistuu heti uudelleen? Jos uuden yrityksen perustaminen tuntuu liian raskaalta tai riskialttiilta, rakennusalan osaajalle on muitakin malleja jatkaa yritystoimintaa.
Suomalainen rakennusalan osuuskunta ARO Services tarjoaa konkurssitilanteessa mahdollisuuden jatkaa rakennusalan työtä osuuskuntayrittäjänä ilman uuden yrityksen raskasta talousriskiä tai velvotteita. ARO tarjoaa konkurssin jälkeistä talous- ja veroneuvonta, juridista tukea, projektinhallintaa, projektirahoitusta sekä rakennusalan toiminnan peruselementit kuten Valttikortin, Tilaajavastuun, vakuutukset, taloushallinnon sekä myynnin ja markkinoinnin tuen.
